Hae keskon vuosiraportista 2017

Ympäristö

Hillitsemme yhdessä ilmastonmuutosta ja edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä
  • Pienennämme ympäristövaikutuksia yhteistyössä koko toimitusketjun kanssa.
  • Edistämme kehitystä kohti vähähiilistä kiertotaloutta.
  • Autamme asiakkaitamme pienentämään ympäristövaikutuksiaan.
#
Aihe Tavoite
Tavoitteen edistyminen 2017
Tavoitteen edistyminen 2016
Tavoitteen edistyminen 2015

Science Based Targets

Olemme sitoutuneet vähentämään suoria ja epäsuoria päästöjä  (Scope 1 ja 2) 18 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta.

GRI 305-5

Scope 1 ja 2 -päästöt ovat kasvaneet 14 % vuoden 2015 lähtötasosta, mikä johtuu Suomen Lähikaupan ja Onnisen hankinnasta vuonna 2016.

Tavoite asetettu vuonna 2017.

Tavoite asetettu vuonna 2017.

Olemme sitoutuneet vähentämään toimitusketjusta aiheutuvia päästöjä (Scope 3) siten, että 90 % Keskon suurimmista tavarantoimittajista asettaa omat päästötavoitteensa vuoteen 2025 mennessä.

GRI 305-5

Keskon vuoden 2016 suurimmista tavarantoimittajista 33 % oli asettanut omat päästötavoitteensa.

Tavoite asetettu vuonna 2017.

Tavoite asetettu vuonna 2017.

Uusiutuva energia

Hankimme 100 % uusiutuvaa sähköä Suomessa.

Kaikki Keskon hankkima sähkö Suomessa oli uusiutuvalla energialla tuotettua vuoden 2017 alusta alkaen. Hankimme uusiutuvan sähkön alkuperätakuilla Pohjoismaista. Vuonna 2017 hankittu sähkö oli tuotettu suomalaisella bioenergialla.

Päätimme siirtyä uusiutuvan sähkön hankintaan vuoden 2017 alusta alkaen.

Tavoite asetettu vuonna 2016.

Lisäämme aurinkovoiman tuotantoa omaan käyttöömme.

Keskolla oli 19 aurinkovoimalaa hallinnoimiensa kauppakiinteistöjen katoilla. Aurinkovoimalla tuotettiin yhteensä 3,0 GWh sähköä K-ruokakauppojen omaan käyttöön. Aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho on noin 5,5 MWp. Olemme Suomen suurin aurinkovoiman tuottaja ja käyttäjä.

Kesäkuussa 2016 valmistui Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala K-Citymarket Tammiston katolle. Vuoden 2016 loppuun mennessä kahteen muuhun K-Citymarketiin ja yhdeksään K-Supermarketiin rakennettiin aurinkovoimala.

Tavoite asetettu vuonna 2016.

Kauppojen energiatehokkuus

Sopimuskaudella 2008–2016: Parannamme energiatehokkuutta 65 GWh:n verran vuositasolla vuoteen 2016 mennessä.

GRI 302-4

Tavoite saavutettu. Määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta K-ryhmä onnistui ylittämään tavoitteen ja parantamaan energiatehokkuuttaan 67 GWh:n verran. 

Sopimuskauden tulokset julkaisee Motiva kesällä 2017.

Kesko tehosti energiankulutustaan 64 GWh ja saavutti 97 % tavoitteesta.

Sopimuskaudella 2017–2025: Vähennämme energiankulutustamme 7,5 % vuoteen 2025 mennessä.

GRI 302-4

Vuosiraportin julkaisuhetkellä käytössä olevalla aurinkoenergian tuotannolla ja vuoden 2017 aikana tehdyillä toimenpiteillä tullaan säästämään 12,4 GWh vuodessa, mikä on 29,6 % välitavoitteesta vuodeksi 2020 ja 15,8 % tavoitteesta vuodeksi 2025.

Kesko allekirjoitti kaupan alan energiatehokkuussopimuksen vuosille 2017–2025. Toimenpideohjelmassa sitoudumme vähentämään energiankulutustamme 7,5 %. 

Tavoite asetettu vuonna 2016.

Logistiikan päästöt

Vähennämme Kesko Logistiikan kuljetusten liikevaihtoindeksiin suhteutettuja päästöjä 10 % vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

GRI 305-5

Suhteelliset päästöt olivat vähentyneet lähtötasosta 16,2 %. Vuonna 2017 päästöt laskivat 11,2 % vuoteen 2016 verrattuna. Päästöjen laskuun vaikutti uudet päästökertoimet, joissa on mukana dieselin biokomponentin osuus. Päästöt laskivat, vaikka kuljetusten kilometrimäärä kasvoi. Tähän vaikutti edellisvuoden tapaan Suomen Lähikaupan hankinnan myötä kasvanut kauppojen määrä ja niiden muuttaminen K-Marketeiksi.

Suhteelliset päästöt olivat vähentyneet lähtötasosta 1,9 %. Vuonna 2016 päästöt kasvoivat 3,8 % vuoteen 2015 verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti Suomen Lähikaupan hankinnan myötä kasvanut kauppojen määrä. Aluksi uusiin kauppoihin toimitettiin vain Pirkka-tuotteita ja K-Market-konversioiden edetessä kauppoihin ajettiin täyttökuormia erilliskuormina.

Suhteelliset päästöt olivat vähentyneet 5,5 % lähtötasosta johtuen uusista ratkaisuista kuljetuksen ohjauksessa sekä kalustossa. Erikoispitkän Ekorekan pilottikokeiu alkoi Vantaa−Oulu-runkoliikenteessä. Ekorekkaan mahtuu kaksinkertainen määrä rullakoita verrattuna tavalliseen yhdistelmäperävaunuun.

Ruokahävikki

K-ryhmän tavoite on minimoida omasta toiminnasta aiheutuva ruokahävikki ja hyödyntää väistämättä jäävä biojäte. Vähennämme myyntiin suhteutettua tunnistettua ruokahävikkiä 10 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2013 tasosta.

Ruokahävikki

K-ruokakaupoissa on vähennetty ruokahävikkiä 7,1 % vuoden 2013 lähtötasosta.

Noin 90 % K-ruokakaupoista lahjoittaa elintarvikekelpoisia myynnistä poistettuja tuotteita paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat ne ruoka-apuna avuntarvitsijoille. Lahjoitettujen elintarvikkeiden määrä kasvoi lähes 930 000 kg edellisvuodesta.

K-ryhmä ja Gasum tekevät yhteistyötä, jossa K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistetaan biokaasua. Jo noin 200 K-ruokakaupan ja Kesko Logistiikan keskusvaraston syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Noin 4 000 tonnista biojätettä valmistettiin noin 3 000 MWh biokaasua. CO2-päästöjä vähennettiin maakaasuun verrattuna 594 tonnia ja polttoöljyyn verrattuna 800 tonnia.

Vuoden 2016 loppuun mennessä K-ruokakaupoissa oli vähennetty tunnistettua ruokahävikkiä 3,5 % lähtötasosta.

Noin 90 % K-ruokakaupoista tekee yhteistyötä paikallisen hyväntekeväisyystoimijan kanssa. Lahjoitettujen elintarvikkeiden määrä kasvoi 1,8 milj. kg edellisvuodesta.

Jatkoimme Gasumin, Myllyn Parhaan ja Wurstin kanssa yhteistyötä, jossa kaupan syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Vuonna 2016 noin 3 700 tonnista biojätettä valmistettiin 2 800 MWh biokaasua. CO2-päästöjä vähennettiin maakaasuun verrattuna 550 tonnia ja polttoöljyyn verrattuna 740 tonnia.

Aloitimme Gasumin, Myllyn Parhaan ja Wurstin kanssa yhteistyön, jossa kaupan syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Monet K-ruokakaupat lahjoittavat ruokaa hyväntekeväisyyteen.

Jätteiden hyötykäyttö

Tavoitteemme on minimoida jätteen synty kaikessa toiminnassa ja toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön.

GRI 306-2

Tilastoidun jätehuollon hyötykäyttöaste Suomessa oli lähes 100 % ja muissa toimintamaissa 53 %. Kiertotaloussopimuksen piirissä olevien kauppojen jätteiden hyötykäyttöaste Suomessa oli 100 %. 

K-Rauta-ketjun uudistuksessa tarpeettomaksi jääneet vanhat työvaatteet, liput ja muut tekstiilit kerättiin keskitetysti 140 kaupasta yhteen kierrätystä varten. Tarpeettomaksi jääneet vaatteet prosessoitiin massaksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi autoteollisuuden tarpeisiin.

Suomessa jätteiden hyötykäyttöaste oli 99 % ja muissa toimintamaissa 48 %. Jätehuoltosopimuksen piirissä olevien Etelä-Suomen kauppojen jätteiden hyötykäyttöaste oli 100 %. 

Päivittäistavarakaupan jätteiden hyötykäyttöaste oli 99 %, rauta- ja erikoiskaupan 99,4 % ja autokaupan 99,9 %. Muissa toimintamaissa hyötykäyttöaste oli 46 %. Jätehuoltosopimuksen piirissä olevien Etelä-Suomen kauppojen jätteiden hyötykäyttöaste oli noin 98 %. 

Luonnon monimuotoisuus

K-Kalapolut-yhteistyö WWF:n kanssa: Avaamme vähintään 50 nousuestettä ja teemme vähintään 100 kutupaikkaa uhanalaisille vaelluskaloille Suomessa vuosina 2017–2021. Lisäämme tietoisuutta vaelluskalojen uhanalaisuudesta ja järjestämme talkootapahtumia.

GRI 304-3

Keskon ja WWF:n K-Kalapolut-yhteistyö käynnistyi elokuussa 2017 mittavalla media- ja somekampanjalla, jossa toimme yhteistyötä esille "Kuteminen kuuluu kaikille” -teemalla. Lanseerausvaiheen somekampanjan kattavuus oli yli 900 000 henkilöä, ja paikalliset talkootapahtumat saivat hyvin näkyvyyttä paikallismediassa.

Syksyllä 2017 avasimme eri puolilla Suomea sijaitsevista joista ja puroista yhdeksän nousuestettä ja rakensimme 40 uutta kutupaikkaa uhanalaisille vaelluskaloille. Suoritimme kunnostuksia yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa talkootapahtumissa kuudella paikkakunnalla. Avasimme uusia kutu- ja elinympäristöjä yhteensä noin 20 000 metriä.  

K-Kalapolut-yhteistyö jatkuu entistä laajamittaisempana vuonna 2018.

Tavoite asetettu vuonna 2017.

Tavoite asetettu vuonna 2017.

             

Energia

302-1 Organisaation oma energiankulutus

Kesko osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään lisäämällä uusiutuvan energian hankintaa ja omaa tuotantoa sekä lisäämällä energiatehokkuutta.

Uusiutuvaa sähköä

Kesko on hankkinut 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä vuoden 2017 alusta alkaen Suomessa. Vuonna 2017 Kesko hankki 504 GWh uusiutuvaa sähköä K-kauppoihin ja muihin Keskon kiinteistöihin alkuperätakuilla Pohjoismaista. Vuonna 2017 hankittu sähkö oli tuotettu suomalaisella bioenergialla, jossa hyödynnetään esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteita ja puuperäisiä polttoaineita.

Aurinkovoimaloita K-kaupoissa

Vuodesta 2016 alkaen Kesko on investoinut merkittävästi aurinkovoimaloiden rakentamiseen. Vuoden 2017 loppuun mennessä Keskolla oli 19 aurinkovoimalaa hallinnoimiensa kauppakiinteistöjen katoilla. Vuonna 2017 aurinkovoimalla tuotettiin yhteensä 3,0 GWh sähköä K-ruokakauppojen omaan käyttöön. Aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho on noin 5,5 MWp. Kun lasketaan mukaan K-kauppiaiden kolme omaa aurinkovoimalaa, K-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Lisäinvestointeja aurinkovoiman hyödyntämiseen jatketaan edelleen.

Kiinteistöjen energiankulutus
Suomi 2017 2016 2015
Sähkö1 (MWh) 504 459 458 690 694 544
Kaukolämpö (MWh) 323 461 308 924 254 214
Oman lämmöntuotannon polttoaineet (MWh) 10 978 5 169 3 406
Energiankulutus yhteensä (MWh) 838 898 772 783 952 164
Energiankulutus yhteensä (TJ) 3 020 2 782 3 428
Muut toimintamaat 2017 2016 2015
Sähkö (MWh) 80 186 100 9282 103 038
Kaukolämpö (MWh) 17 719 19 3502 17 840
Oman sähköntuotannon polttoaineet (MWh) 4 055 0 -
Oman lämmöntuotannon polttoaineet (MWh) 32 247 30 8312 26 890
Energiankulutus yhteensä (MWh) 134 207 151 109 147 768
Energiankulutus yhteensä (TJ) 483 544 532
Kaikki toimintamaat 2017 2016 2015
Energiankulutus yhteensä (MWh) 973 105 923 892 1 099 932
Energiankulutus yhteensä (TJ) 3 503 3 326 3 960
1 Laskentaraja muuttunut 2016, sisältää vain Keskon hankkiman sähkön
2 Luku tarkentunut edellisestä raportista

Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa

Vuoden 2017 lopussa Keskon hallinnoimiin kiinteistöihin (omistettuihin ja vuokrattuihin) Suomessa kuului toimisto- ja varastokiinteistöjä sekä 1 246 kauppapaikkaa. Kiinteistökannan pinta-ala pienentyi 4 % Indoor Group Oy:n myynnistä johtuen.

Suurimmassa osassa kiinteistöjä käytettiin kaukolämpöä, minkä lisäksi 3,3 % lämpöenergiasta tuotettiin itse. Vuonna 2017 Suomen kiinteistöissä tuotettiin itse lämpöenergiaa 39,52 TJ (11 GWh) maakaasulla ja öljyllä.

Keskon Suomen sähkönkulutus sisältää vain Keskon hankkiman sähkön. Lämmönkulutus raportoidaan kaikille Keskon hallinnoimille kiinteistöille. Laskentatavat sekä kiinteistötyyppikohtaiset tilastot sähkön ja lämmön kulutuksesta sekä kiinteistökannan muutoksista Suomessa ovat luettavissa Kulutusseuranta- ja Ympäristöprofiili -raporteista.

Kiinteistöjen energiankulutus muissa toimintamaissa

Lämpöenergia tuotettiin osittain itse maakaasulla ja öljyllä. Valko-Venäjällä lämmitykseen käytettiin myös pieni määrä polttopuuta (1 467 MWh) ja turvetta (102 MWh). Lisäksi Venäjällä tuotettiin 4 055 MWh sähköä öljyllä. Vuonna 2017 lämmön ja sähkön omaan tuotantoon käytettiin polttoaineita yhteensä 130,7 TJ (36,3 GWh).

Maakohtaiset tiedot koostetaan tytäryhtiöiden Keskolle raportoimien polttoaineen- ja ostoenergian kulutustietojen perusteella. Osa toimipisteistä (6 %, sekä Onnisen Ruotsin ja Norjan kauppapaikat) ei raportoi lämmönkulutustaan, koska se sisältyy vuokraan tai tieto ei ole saatavilla.

Primäärienergiankulutus

Kaikkien toimintamaiden ostoenergian primäärienergiankulutus vuonna 2017:

  • Uusiutuva: 2 315 TJ (63 %)
  • Ydinvoima: 79 TJ (2 %)
  • Uusiutumaton: 1 262 TJ (35 %)

Kuljetusten polttoaineenkulutus Suomessa

Kesko Logistiikan omien tai suorassa ohjauksessa olevien kuljetusten laskennallinen energiankulutus vuonna 2017 oli 645 TJ (2016: 503,9 TJ). Polttoaineena käytettiin dieseliä. Vuonna 2017 kuljetusten kilometrimäärä oli 34,9 milj. km (2016: 32,3 milj. km).

Energiankulutus laskettiin ajokilometri-, täyttöaste- ja kuljetuskalustotietojen avulla. Laskenta suoritettiin VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän mukaisesti.

Kuljetusten polttoaineenkulutus muissa toimintamaissa

Muiden maiden logistiikkatoiminnot on suurimmaksi osaksi ulkoistettu. Vuonna 2017 Viron ja Valko-Venäjän logistiikassa kulutettiin polttoainetta (diesel ja bensiini) 25,3 TJ.

Kokonaisenergiankulutus

Vuonna 2017 Keskon oma energiankulutus kaikissa toimintamaissa yhteensä oli 4 173 TJ.

Uusiutumattomien lähteiden polttoaineita kulutettiin yhteensä 835,2 TJ kuljetuksiin ja kiinteistöjen omaan lämmön- ja sähköntuotantoon. Uusiutuvia polttoaineita oli käytössä 5,3 TJ.

302-3 Energiaintensiteetti

Energian ominaiskulutus, Keskon hallinnoimat kiinteistöt
kWh/br-m2 2017 2016 2015
Suomi
Sähkön ominaiskulutus 214 204 207
Kaukolämmön ominaiskulutus 86 79 76
Muut toimintamaat
Sähkön ominaiskulutus 73 88 99
Lämmön ominaiskulutus 43 441 43
1 Luku tarkentunut edellisestä raportista

Ruokakaupoissa ja -varastoissa sekä kylmäketju että lämmitettyjen tilojen tarve kasvattavat energiankulutusta verrattuna muihin toimialoihin.

Suomen ominaiskulutusten tarkemmat laskentaperusteet löytyvät Kulutusseurantaraportista.  Muiden toimintamaiden ominaiskulutukset on laskettu kiinteistöjen yhteenlasketun pinta-alan (2017: 1 160 000 m2) perusteella.

302-4 Energiankulutuksen vähentäminen

K-ryhmä on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa kaudella 2017–2025. Sopimuksen mukaisesti K-ryhmä sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein 7,5 %. Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut. Vuosiraportin julkaisuhetkellä käytössä olevalla aurinkoenergian tuotannolla ja vuoden 2017 aikana tehdyillä toimenpiteillä tullaan säästämään 12,4 GWh vuodessa, mikä on 29,6 % välitavoitteesta vuodeksi 2020 ja 15,8 % tavoitteesta vuodeksi 2025.

Kauden 2008–2016 kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa K-ryhmän tavoite oli parantaa energiatehokkuuttaan vuositasolla 65 GWh:n verran vuoden 2016 loppuun mennessä. Määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta K-ryhmä onnistui ylittämään tavoitteen ja parantamaan energiatehokkuuttaan 67 GWh:n verran.

Energiaratkaisuja K-kaupoissa
#
1. Valaistus

Kauppapaikkahankkeiden kaikissa valaistusratkaisuissa käytetään LED-valoja. Säädettävien, oikein suunnattujen LED-valaistusratkaisujen avulla pystytään säästämään valaistussähköä jopa 60 % verrattuna perinteiseen loistelamppu- ja monimetallilamppuvalaisimilla toteutettuun myymälävalaistukseen.

2. Kylmälaitteiden kannet ja ovet

Ruokakaupoissa kaupan kylmäjärjestelmien kulutus voi pienissä kauppapaikoissa olla yli puolet sähkön kokonaiskulutuksesta. K-ruokakauppojen pakastealtaiden kansien avulla säästetään energiaa 40 % kannettomiin altaisiin verrattuna. Myös maito- ja mehukaappien ovilla säästetään energiaa.

3. Kiinteistömanagerit

Keskolla on noin 45 kiinteistömanageria, jotka auttavat K-kauppoja löytämään keinoja kaupan energiankulutuksen tehostamiseksi. Optimaalista energiankulutusta etsitään säännöllisellä seurannalla ja tekniikkaa tarkkailemalla sekä eri kiinteistöjen raportteja vertailemalla. Kiinteistömanageri auttaa kauppoja myös pitkän tähtäimen suunnittelussa. Peruskorjausohjelmassa arvioidaan, mitä kunnostustöitä kannattaa tehdä 5–6 vuoden sisällä.

4. Etävalvonta

Vuoden 2017 lopussa oli 214 Keskon kohteen taloautomaatio liitetty etävalvontaan eli energianhallintakeskukseen. Keskuksista käsin voidaan muuttaa kiinteistöjen asetusarvoja ja kojeiden käyntiaikoja tarpeen mukaan sekä reagoida mahdollisiin häiriötilanteisiin nopeasti. Oikeat käyntiajat ja asetusarvot ovat käytännön toimista helpoimpia ja tehokkaimpia energiankäytön tehostamistapoja. Etävalvonnan avulla voidaan säätää kylmäkalusteiden lämpötiloja sekä sulatuksia siten, että käyttö on aina optimaalista. Myös mahdollisiin virhetilanteisiin voidaan reagoida välittömästi.

5. Lauhdelämmön talteenotto

Lähes kaikissa K-ruokakaupoissa kylmälaitteiden lauhdelämpö otetaan talteen, jolloin lisälämpöenergiaa tarvitaan ainoastaan kovilla pakkasilla.

Yhä useammassa K-ruokakaupassa käytetään kylmälaitteiden kylmäaineena teollisuuden prosesseista kerättyä hiilidioksidia, joka on kylmäaineena ympäristöystävällinen vaihtoehto.

6. Aurinkovoima

Aurinkovoimalat yleistyvät K-ruokakauppojen katoilla. Ruokakauppojen sähkönkulutus on suurimmillaan kesällä, jolloin kaupat ja niiden kylmälaitteet vaativat paljon sähköä jäähdyttämiseen. Aurinkoisena kesäpäivänä aurinkoenergialla voidaan kattaa jopa 60 % ruokakaupan sen hetkisestä sähkönkulutuksesta.

K-ruokakauppojen katoille asennettujen aurinkopaneelien sähköntuotto on noin 10–15 % kaupan sähkön vuosikulutuksesta. Aurinkovoimalan elinkaari on pitkä, jopa noin 35 vuotta. Nykytekniikalla tuotantoa saadaan aurinkovoimalasta myös pilvisellä säällä ja talvisaikaan.

Vesi

Suomi on vesirikas maa. Melkein puolet (47 %) suomalaisten vesijalanjäljestä  on kuitenkin ulkomailla, sillä teollisten tuontituotteiden kulutus ja niihin liittyvät piilovesivirrat ovat suuret. Keskon merkittävimmät vedenkulutuksen vaikutukset syntyvät niiden myytävien tuotteiden kautta, jotka ovat peräisin veden niukkuudesta tai saastumisesta kärsiviltä alueilta.

Kesko on aloittanut omien merkkiensä vesiriskiarvioinnin. Tavoitteena on tunnistaa toimitusketjussa ne valuma-alueet, joissa on merkittävimmät veden niukkuuden tai saastumisen ongelmat. Vesiriskiarviointityötä jatketaan ja tuloksia käytetään toimenpiteiden suunnitteluun.

303-1 Vedenkulutus

Keskon hallinnoimat kiinteistöt käyttävät kunnallista vedenjakelua kaikissa toimintamaissa. Lisäksi Virossa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä on käytössä muutamia kaivoja. Kaivoveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on kuitenkin pieni (3 %), ja siten se raportoidaan osana kunnallista vedenjakelua. Keskon toiminnasta syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon.

Vedenkulutus maittain
m3 2017 2016 2015
Suomi 977 989 933 812 884 081
Ruotsi 6 777 7 1071 6 354
Norja 144 1 424 1 445
Viro 7 421 5 922 4 954
Latvia 9 210 9 480 10 128
Liettua 39 780 40 268 38 472
Puola 4 754 3 100 -
Venäjä 30 015 84 431 79 755
Valko-Venäjä 51 047 48 797 43 342
Kaikki yhteensä 1 127 137 1 134 341 1 068 531
1 Luku tarkentunut edellisestä raportista

K-ryhmän omassa toiminnassa vettä käytetään lähinnä siivoukseen ja puhdistukseen. Ruokakaupoissa korkean hygieniatason säilyttäminen on erityisen tärkeää ja lakisääteiset hygieniavaatimukset on täytettävä. Yksittäisiä suuria vedenkuluttajia ovat Neste K -liikenneasemien autopesuasemat Suomessa.

Suomessa kiinteistöjen vedenkulutus kasvoi vuonna 2017 etenkin seuraavissa kiinteistöryhmissä: kauppakeskukset, VV-Autotalot ja K-Supermarketit. Kiinteistötyyppikohtaiset tilastot vedenkulutuksesta ja kiinteistökannan muutoksista Suomessa ovat luettavissa Kulutusseurantaraportista.

Venäjän päivittäistavarakaupan myynti vuoden 2016 lopussa vaikutti Venäjän vedenkulutuksen merkittävään laskuun vuonna 2017. Muiden maiden vedenkulutustiedot kootaan yhtiöiden raportoimista luvuista, jotka perustuvat laskutus- tai kulutustietoihin. Osa vuokratiloissa sijaitsevien kauppojen vedenkulutuksesta sisältyy vuokraan eikä vesitietoja raportoida (4 % muiden maiden toimipisteistä). Lisäksi Onnisen Ruotsin ja Norjan kauppakiinteistöjen kulutustietoja ei ollut saatavilla.

Luonnon monimuotoisuus

Kesko on kartoittanut toimintansa biodiversiteettiin liittyviä vaikutuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on vähentää haitallisia biodiversiteettivaikutuksia hankintaketjussa ja osallistua luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kesko osallistuu FIBS-yritysvastuuverkoston ja Ympäristöministeriön yhteistyössä järjestämään Yritykset & biodiversiteetti -ohjelmaan

304-2 Toiminnan, tuotteiden ja palveluiden merkittävät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen

Hankintaketju

Keskon suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät myytävien tuotteiden elinkaaren aikana. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittisiä raaka-aineita Keskon hankintaketjussa ovat esimerkiksi kalat ja äyriäiset, puu, palmuöljy sekä soija. Näiden raaka-aineiden kestävää hankintaa ohjataan hankintalinjauksilla. Lue lisää hankintalinjausten tavoitteista vastuullisuusohjelmasta.

Huhtikuussa 2017 Kesko toi K-ruokakauppojen valikoimiin Pirkka saaristolaiskalapihvin. Pirkka saaristolaiskalapihvin raaka-aineena käytetään John Nurmisen Säätiön kestävään kalastukseen tähtäävän Lähikalahankkeen lahnaa. Itämeren lahnaa ei ole aikaisemmin käytetty näin laajasti kuluttajatuotteiden raaka-aineena. Lahnan kalastus vähentää tehokkaasti Itämeren ympäristökuormitusta.

Muovi

K-ryhmän tavoitteena on vähentää muoviroskan päätymistä vesistöihin ja muualle luontoon. K-ryhmässä luodaan toimintamalleja, joilla edistetään muovin kierrätystä ja uusiokäyttöä.

K-ryhmä on muovilinjauksessaan sitoutunut muovikassien kulutuksen vähentämiseksi tähtääviin toimenpiteisiin. Vuonna 2017 Kesko poisti mikromuovirakeet omista kosmetiikkamerkkituotteistaan. K-kaupoissa tarjotaan kuluttajille mahdollisuus pakkausmuovin kierrättämiseen 173 Rinki-ekopisteessä. Lue lisää muovilinjauksen tavoitteiden edistymisestä vastuullisuusohjelmasta.

Ruokahävikki ja ilmastonmuutos

Ruokahävikin minimointi koko elintarvikeketjussa maataloudesta loppukuluttajaan asti vähentää alkutuotannon tarvetta ja siten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kun ruoka päätyy hävikiksi, kaikki sen tuotantoon, kuljettamiseen, myyntiin, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät ympäristövaikutukset ja päästöt on aiheutettu turhaan.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen etenkin kuivuudesta kärsivien alueiden laajentuessa. Lue lisää Keskon monipuolisesta työstä ruokahävikin ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vastuullisuusohjelmasta.

304-3 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt

K-Kalapolut

Elokuussa 2017 K-ryhmä ja ympäristöjärjestö WWF aloittivat laajan, monivuotisen yhteistyön Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseksi ja palauttamiseksi. Suomen vaelluskaloista vaellussiika, lohi, taimen ja ankerias ovat uhanalaisia. Kalakantojen asema on tukala, sillä yhteiskuntaa rakennettaessa kalojen pääsy kutupaikoille jokiin ja puroihin on tukittu. Kalojen nousun virtavesiin voivat pysäyttää pienimmillään esimerkiksi tierumpu, siltarumpu tai vanha myllypato.

K-Kalapolut-yhteistyön tarkoitus on avata näitä nousuesteitä talkoohengessä yhdessä paikallisten toimijoiden, maanomistajien, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Yhden esteen avaaminen saattaa parhaimmillaan elvyttää kilometrikaupalla kutukelpoista virtavesistöä. Nousuesteiden avaamisen lisäksi kunnostetaan vaelluskalojen kutu- ja elinympäristöjä. Vaellusesteitä arvioidaan olevan koko Suomessa kymmeniätuhansia.

K-ryhmän ja WWF:n tavoite on avata vähintään 50 nousuestettä ja tehdä vähintään sata kutupaikkaa uhanalaisille vaelluskaloille Suomessa vuosina 2017–2021. K-Kalapolut-yhteistyön tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta vaelluskalojen uhanalaisuudesta ja järjestää talkootapahtumia.

Vuonna 2017 eri puolilla Suomea sijaitsevista joista ja puroista avattiin yhdeksän nousuestettä ja kaloille rakennettiin 40 uutta kutupaikkaa. Kunnostuksia suoritettiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Ingarskilanjoella Inkoossa, Syvänojalla Suomusjärvellä, Koirajoella Tuusniemellä, Unterniskanjoella Imatralla, Vaalimaanjoella Luumäellä ja Juottimenojalla Perniöllä. Uusia kutu- ja elinympäristöjä avattiin yhteensä noin 20 000 metriä.   

Lue WWF:n sidosryhmäpuheenvuoro.

Kauppapaikat

Kesko rakentaa kauppapaikkoja vain liikekiinteistöille kaavoitetuille alueille. Pilaantuneita maita koskevia tutkimuksia tehdään vuosittain rakennustöiden ja kiinteistökauppojen yhteydessä. Vuonna 2017 kunnostettiin kaksi Keskon kohdetta Suomessa.

Yksi Keskon kohde kunnostettiin Vantaalla, josta poistettiin yhteensä noin 4 049 tonnia pilaantuneita maa-aineksia 16 700 m2:n tontilta. Kunnostus päätettiin, kun Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaiset tavoitepitoisuudet oli saavutettu eli todetut ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset oli poistettu kohteesta. Paikoin kaivantojen seinämiin ja pohjaan jäi alempien ohjearvojen ylittäviä, mutta kunnostustavoitteet alittavia haitta-ainepitoisuuksia. Kohteeseen on suunniteltu autopesula, joten kohteeseen jääneet alemmat ohjearvot ylittävät haitta-ainepitoisuudet eivät kohteen nykyisessä maankäytössä aiheuta toimenpidetarvetta. 

Turussa kunnostettiin toinen Keskon kohde, josta poistettiin yhteensä noin 2 299 tonnia kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältäviä maita 6 072 m2:n tontilta. Kaivualueilta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella kiinteistön pohjoisreunaan jäi maa-ainesta, jossa todettiin ylemmät ohjearvot ylittävä öljyhiilivetypitoisuus. Seinämään, putkilinjan kohdalle, asennettiin eristerakenteeksi bentoniittimatto. Muissa jäännöspitoisuusnäytteissä ei todettu alemmat ohjearvot ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Kunnostustyöt toteutettiin Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti ja kunnostetulla alueella ei ole tarvetta ympäristöteknisille jatkotoimenpiteille.

Keskolla ei ole omia suojeltuja elinympäristöjä.

Päästöt

Kesko raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat ja epäsuorat (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöt GHG Protocol -standardin mukaisesti.

  • Scope 1: kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat Keskon hallinnoimien kiinteistöjen lämmitykseen ja sähköntuotantoon sekä Keskon hallinnoimiin kuljetuksiin käytetyn polttoaineen kulutuksesta
  • Scope 2: kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat Keskon hankkiman sähkön ja Keskon hallinnoimissa kiinteistöissä kulutetun kaukolämmön tuotannosta

305-1 ja 305-2 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1 ja 2)

Scope 1 ja 2 -päästöt, Suomi

* Vuonna 2016 laskentaraja muuttunut.

Scope 1 ja 2 -päästöt, kaikki toimintamaat

* Vuonna 2016 laskentaraja muuttunut.

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Tonnia CO2-ekv 2017 2016 2015
Suorat (Scope 1) 48 219 43 002 43 302
Suomi 38 506 36 478 34 977
kuljetukset (Kesko Logistiikka) 35 801 35 079 34 117
lämmön omatuotanto (maakaasu ja öljy) 2 705 1 399 860
Muut toimintamaat 9 713 6 524 8 325
kuljetukset (Valko-Venäjä ja Viro) 1 870 344 1 115
lämmön ja sähkön omatuotanto (maakaasu, öljy, turve ja polttopuu1) 7 843 6 180 7 210
Epäsuorat (Scope 2) 82 421 81 963 144 266
Suomi 55 004 56 533 121 115
ostettu sähkö (hankintaperusteinen) 0 0 73 734
ostettu sähkö (sijaintiperusteinen)2 91 224 95 866 153 087
ostettu kaukolämpö (sijaintiperusteinen) 55 004 56 533 47 381
Muut toimintamaat 27 417 25 430 23 151
ostettu sähkö (sijaintiperusteinen) 22 803 20 218 18 475
ostettu kaukolämpö (sijaintiperusteinen) 4 614 5 212 4 676
Yhteensä 130 640 124 965 187 568
Suomi, Scope 1 ja 2 yhteensä 93 510 93 011 156 092
Muut toimintamaat, Scope 1 ja 2 yhteensä 37 130 31 954 31 476
1 Valko-Venäjän yhden toimipisteen lämmitykseen käytetyn polttopuun biogeeninen hiilidioksidipäästöluku on raportoitu Scope 1 -päästöissä, koska sen osuus kokonaispolttoaineista on merkityksetön (noin 2 %).
2 GHG Protocol -standardin mukaisesti Suomen sähkönkulutukselle on raportoitu sijaintiperusteinen päästöluku. Yhteenlasketuissa päästöluvuissa käytetään hankintaperusteista lukua. Sijaintiperusteisella luvulla tarkoitetaan maakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua ja hankintaperusteisella sähköntoimittajakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua.

Scope 1

Vuonna 2017 Keskon Scope 1 -päästöt Suomessa kasvoivat, koska vuoden 2016 Suomen Lähikaupan hankinnan myötä oma lämmöntuotanto kasvoi edelleen.

Vuonna 2017 raportoitiin muiden toimintamaiden omien kuljetusten päästöt Valko-Venäjältä ja Virosta. Suurin osa muiden toimintamaiden kuljetuksista on ulkoistettu.

Suomessa Keskon päivittäistavarakaupan kuljetuksia hallinnoi Kesko Logistiikka. Sen omien ja suorassa ohjauksessa olevien kuljetusten päästöarvot laskettiin ajokilometri-, täyttöaste- ja kuljetuskalustotietojen avulla. Laskenta suoritettiin VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän mukaisesti. Valko-Venäjän ja Viron kuljetusten päästöt laskettiin polttoaineenkulutuksen perusteella.

Scope 2

Kesko on hankkinut 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä vuoden 2017 alusta alkaen Suomessa. Alkuperätakuilla hankittu sähkö oli tuotettu suomalaisella bioenergialla, jossa hyödynnettiin esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteita ja puuperäisiä polttoaineita.

Keskon muiden toimintamaiden ostetun sähkön päästöt kasvoivat noin 13 % päästökertoimien päivityksestä johtuen, vaikka sähkönkulutus laski merkittävästi vuoden 2016 Venäjän päivittäistavarakaupan myynnistä johtuen.

Kiinteistöjen Scope 1 ja 2 -päästöjen laskentaperusteet ja tarkemmat laskelmat löytyvät Ympäristöprofiili Suomi ja muut toimintamaat -raporteista.

305-3 Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3)

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Tonnia CO2-ekv 2017 2016 2015
Upstream
Ostetut tuotteet ja palvelut 7 698 000 6 910 000 5 936 000
Pääomahyödykkeet (rakennukset) 33 500 35 200 18 200
Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) 30 900 49 400 69 300
Tuotteiden kuljetus ja jakelu 14 400 18 400 18 300
Jätteet 10 300 11 400 9 000
Liikematkat 3 100 3 000 2 700
Työmatkaliikenne 20 800 21 000 6 700
Downstream
Asiakasliikenne (kauppamatkat) 164 900 157 400 154 400
Myytyjen tuotteiden käyttö 1 771 000 1 685 800 852 900
Myytyjen tuotteiden loppukäsittely 38 600 36 500 16 300
Franchising (kauppiastoiminta) 102 700 114 700 22 800

Keskon suurimmat muut epäsuorat päästöt aiheutuvat myytävien tuotteiden tuotantoketjusta (78 %) ja käytöstä (18 %) sekä asiakkaiden kauppamatkoista (2 %).

Laskentaperusteet löytyvät Scope 3 -raportista.

305-4 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti lasketaan liikevaihtoon (2017: 10 676 milj. euroa), keskimääräiseen henkilölukumäärään (2017: 22 077 henkilöä) ja Keskon hallinnoimien kiinteistöjen pinta-alaan suhteutettuna (2017: 4 185 000 m2).

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti
2017 2016 2015
Liikevaihtoon suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/milj. €) 12,2 12,3 21,6
Henkilöstömäärään suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/hlö) 5,9 5,6 9,9
Kiinteistöjen pinta-alaan suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/1 000 m2) 31,2 28,5 -
Vuoden 2016 Scope 2 laskentaraja muuttunut

305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Science Based Targets

Kesko on ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä asettanut Science Based Targets –aloitteen hyväksymät tieteelliset ilmastotavoitteet (Science Based Targets). Kahden asteen ilmaston lämpenemistavoitteen mukaisesti lasketut päästötavoitteet hyväksyttiin kesäkuussa 2017.

Kesko on sitoutunut vähentämään suoria ja epäsuoria päästöjään 18 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta. Kesko on myös sitoutunut vähentämään toimitusketjustaan aiheutuvia muita epäsuoria päästöjä siten, että 90 % Keskon suurimmista tavarantoimittajista asettaa omat päästötavoitteensa vuoteen 2025 mennessä. 

Vuonna 2017 suorat ja epäsuorat olivat kasvaneet 14 % vuoden 2015 tasosta, johtuen vuoden 2016 Suomen Lähikaupan ja Onnisen hankinnasta. Keskon vuoden 2016 suurimmista tavarantoimittajista 33 % oli asettanut omat päästötavoitteensa vuoden 2017 loppuun mennessä.

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

Kesko on hankkinut 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä vuoden 2017 alusta alkaen Suomessa ja rakentanut aurinkovoimaloita kauppojensa katoille viime vuosina. Lue lisää kohdasta Energia.

K-ryhmä on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa kaudella 2017–2025 ja on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein 7,5 %.

Kauden 2008–2016 kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa K-ryhmän tavoite oli parantaa energiatehokkuuttaan vuositasolla 65 GWh:n verran vuoden 2016 loppuun mennessä. Määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta K-ryhmä onnistui ylittämään tavoitteen ja parantamaan energiatehokkuuttaan 67 GWh:n verran.

Logistiikka

Vuosien 2012–2020 aikana Kesko Logistiikan tavoitteena on vähentää liikevaihtoindeksiin suhteutettuja päästöjä 10 % vuoden 2011 tasosta. Vuoden 2017 loppuun mennessä suhteelliset päästöt olivat vähentyneet lähtötasosta 16,2 %. Vuonna 2017 päästöt laskivat 11,2 % vuoteen 2016 verrattuna. Päästöjen laskuun vaikutti uudet päästökertoimet, joissa on mukana dieselin biokomponentin osuus. Päästöt laskivat, vaikka kuljetusten kilometrimäärä kasvoi, mihin vaikutti edellisvuoden tapaan Suomen Lähikaupan hankinnan myötä kasvanut kauppojen määrä ja niiden konversio K-Marketeiksi.

Kesko Logistiikan päästöjä vähennetään pitkäjänteisellä työllä:

  • Logistinen tehokkuus: keskitetty jakelu, reittioptimointi ja korkeat kuormien täyttöasteet
  • Tehokas paluulogistiikka: kuljetetaan paluukuljetuksena hankintakuormia, kaupoista palautuvia kuljetusalustoja ja kierrätettäviä lavoja, rullakoita, pahvia, pulloja tai tölkkejä
  • Taloudellisen ajotavan koulutus: kaikki yli 500 Kesko Logistiikan sopimuskuljettajaa koulutettu
  • Kaluston uusiutuminen: 11 kaksitasoperävaunua ja erikoispitkä HCT-yhdistelmä, Ekorekka, käytössä pitkän matkan runkokuljetuksissa; vuonna 2018 tulossa kaksi uutta erikoispitkää HCT-yhdistelmää.
Tehokas kuljetuskalusto
#

Scope 3 -päästövähennykset

Myytävät tuotteet

Keskon ylivoimaisesti suurimmat epäsuorat päästöt aiheutuvat myytävien tuotteiden tuotantoketjussa sekä tuotteiden käytön aikana. Näihin päästöihin voidaan vaikuttaa vähäpäästöisempien tuotteiden ja palveluiden valikoimalla sekä asiakasviestinnällä.

Päivittäistavarakauppa

Asiakkaat ovat yhä tietoisempia omien kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja kotona syntyvää ruokahävikkiä kuluttajat voivat vaikuttaa ruokavalionsa ympäristövaikutuksiin. Vegaaniset tuotteet ovat vuonna 2017 kasvattaneet suosiotaan suomalaisten ostoskoreissa. Kasvipohjaisten Pirkka-tuotteiden määrä on viime vuonna kasvanut 16 uudella tuotteella, ja nyt tuotteita on jo yli sata. Vuoden 2017 loppuun mennessä jo noin 250 K-ruokakaupassa oli erillinen vegehylly, johon on koottu kasvipohjaiset tuotteet ympäristöystävällisten valintojen helpottamiseksi. K-Ruoka-mediat tarjoavat monipuolisia reseptejä ja vinkkejä kasvisruokien valmistukseen. 

K-ryhmä ja Gasum tekevät yhteistyötä, jossa K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistetaan biokaasua. Jo noin 200 K-ruokakaupan ja Kesko Logistiikan keskusvaraston syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Vuonna 2017 noin 4 000 tonnista (2016: 3 700) biojätettä valmistettiin noin 3 000 MWh (2016: 2 800) biokaasua. CO2-päästöjä vähennettiin maakaasuun verrattuna 594 tonnia (päästökerroin 198 g CO2/kWh) ja polttoöljyyn verrattuna 800 tonnia (päästökerroin 267 g CO2/kWh). Toiminta kasvaa nopeaa vauhtia valtakunnalliseksi toimintamalliksi biokaasulaitosverkoston laajentuessa.

Vuonna 2017 K-ryhmä osallistui jo toistamiseen Kinkkutemppu-kampanjaan, jossa asiakkaat palauttivat joulukinkkujen paistinrasvat K-kauppojen keräyspisteisiin ja niistä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Yhteensä rasvaa kerättiin 44 tonnia, josta noin 81 % kerättiin K-Citymarketeissa.

Lue K-ryhmän työstä ruokahävikin vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa tarjoaa kuluttajille ja yritysasiakkaille laajojen tuotevalikoimien lisäksi asiantuntevaa palvelua energiatehokkuuden parantamiseksi rakennus- ja remontointihankkeissa. K-Raudat ja Onninen tarjoavat koteihin ja kiinteistöihin ympäristöystävällisiä ratkaisuja käytännön energiansäästövinkeistä energianhallinnan älykkäisiin kokonaisratkaisuihin. Nämä sisältävät lämmityksen, jäähdytyksen sekä aurinko- ja tuulienergian ratkaisuja.

Autokauppa

Helmikuussa 2018 VV-Auton valikoimassa oli kuusi ladattavaa hybridiautomallia (PHEV) ja kaksi täyssähköautoa. Lisäksi valikoimassa oli seitsemän maa- tai biokaasua polttoaineena käyttävää vaihtoehtoa. Vuonna 2017 Volkswagenin, Audin ja Porschen ladattavien hybridien rekisteröinnit Suomessa kasvoivat 54,1 % verrattuna edellisvuoteen.

Asiakkaiden kauppamatkat

Asiakkaiden kauppamatkoista aiheutuvat päästöt ovat Keskolle merkittävä epäsuorien päästöjen lähde. Suurin osa kauppamatkoista kuljetaan autolla.

Kesko rakentaa K-ryhmän kauppojen yhteyteen sähköautojen latauspisteverkostoa edistääkseen siirtymää sähköistyvään autoiluun. Helmikuussa 2018 jo 23 K-ryhmän kauppaa ja 13 Neste K -Liikenneasemaa tarjosivat yhteensä 121 sähkö- ja hybridiautojen latauspistettä asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana asentaa sähköauton latauspisteet kaikille Neste K -liikenneasemille sekä avata vuosittain 10–15 uutta latausasemaa K-Citymarketien parkkipaikoille. K-ryhmällä on Suomen laajin yksityinen sähköautojen latausverkosto.

K-ryhmä tarjoaa Suomen kattavimman ja palvelevimman lähikauppaverkoston. Kaupat räätälöidään niiden oman asiakaskysynnän mukaisesti. Kun lähikaupasta löytyy sen asiakaskunnalle sopiva valikoima, etenkin kaupungeissa kauppamatkat lyhenevät ja ne voidaan kulkea useammin kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kaupan lisäpalvelut vähentävät asiakkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, kun kauppakäynnin yhteydessä voi hoitaa useita asioita. Lisääntyvä verkkokauppa vähentää myös asiakkaiden kauppamatkoja.  

Henkilökunnan työmatkaliikkuminen ja liikematkat

Joulukuussa 2016 Helsingin seudun toimistotyöntekijöille toteutettiin työmatkaliikkumisen kysely Helsingin seudun liikenteen (HSL) -työmatkalaskurilla. Kyselyn perusteella keskimääräiset päästöt työntekijää kohti ovat 8,8 kg CO2/työpäivä. Kyselyn tuloksia käytetään Keskon tulevan päätoimitalon, K-kampuksen, työmatkaliikkumisen suunnittelutyön pohjana. K-kampukselle laaditaan työmatkaliikkumissuunnitelma kestävän ja hyvinvointia edistävän työmatkaliikkumisen edistämiseksi.  

Keskossa oli vuoden 2017 lopussa käytössä 668 työsuhdeautoa Suomessa (2016: 690).

  • 2 etanoliautoa (2016: 6 etanoliautoa)
  • 329 bensa-autoa (2016: 312 bensa-autoa)
  • 336 dieselautoa (2016: 370 dieselautoa)
  • 1 kaasuauto (2016: 2 kaasuautoa)

Keskon autoetupolitiikan mukaisesti Kesko-konsernin käyttämät työsuhdeautot ovat päästöarvoiltaan alle 150 g CO2/km. Joulukuusta 2017 alkaen käyttäjän maksuosuutta alennetaan 10 % verotusarvosta, mikäli auton päästöarvot ovat alle 105 g CO2/km. Vuonna 2017 keskimääräinen päästötaso oli 122 g CO2/km (2016: 122 g CO2/km). Työsuhdeautojen aiheuttamat päästöt olivat yhteensä 2 477 tonnia CO2 (2016: 2 648 tonnia CO2). Laskelma sisältää myös työsuhdeautoilla ajetun yksityisajon.

Keskon henkilökunnan lentämistä työmatkoista kertyi 9,8 miljoonaa lentomailia vuonna 2017 (2016: 8,2 milj.). Lentomatkustamista pyritään välttämään muun muassa kannustamalla virtuaalineuvotteluiden pitoon. Etäneuvottelujen määrä Skype for Business -sovelluksella on kasvanut noin 3 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 Skype-neuvotteluja pidettiin yhteensä 69 858 tuntia (2016: 67 842 tuntia). Vuoden 2017 lopussa konsernissa oli käytössä 28 Videra-etäkokouspistettä, joissa pidettiin kahden tai useamman pisteen välisiä videokokouksia yhteensä 1 494 tuntia (2016: 1 793).

305-7 Typen ja rikin oksidit sekä muut merkittävät päästöt ilmaan

Keskon vuonna 2017 Suomessa hallinnoimien kiinteistöjen käyttämän sähkö- ja lämpöenergian päästöt olivat:

  • NOx-päästöt: 134 tonnia (2016: 130 tonnia)
  • SO2-päästöt: 119 tonnia (2016: 115 tonnia)
  • Ydinvoimalla tuotetun sähkön radioaktiivisen jätteen määrä: 0 tonnia (2016: 1,2 tonnia)

Laskentaperusteet ja tarkemmat laskelmat löytyvät Ympäristöprofiili -raportista. Vuoden 2016 luvut ovat tarkentuneet edellisestä raportista. Kuljetuksista kerätään vain CO2-, N2O- ja CH4-päästötiedot.

 

Jätteet

Kiertotalous

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii yhä tehokkaampaa materiaalien kiertokulkua. Kesko tarjoaa asiakkailleen monipuolisia jätteiden ja tavaroiden keräyspalveluita sekä kehittää innovatiivisia kiertotalouden mukaisia ratkaisuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Keräyspalveluita asiakkaille

K-ruokakauppojen yhteydessä oli 399 kuluttajapakkausten (kuitu, lasi, metalli) keräykseen tarkoitettua Rinki-ekopistettä joulukuussa 2017. Muovia kerättiin 173 (2016: 160) ekopisteessä. Tammikuusta 2017 alkaen asiakkaiden palauttamasta muovista on valmistettu Pirkka ESSI kiertokasseja.

Lisäksi K-ryhmän kauppojen yhteydessä otettiin vastaan asiakkaiden palauttamia pantillisia juomapakkauksia, paristoja ja akkuja, SER-jätettä, lyijyakkuja, painekyllästettyä puuta ja käytöstä poistettuja vaatteita.

Asiakkaiden palauttamat pakkaukset ja tavarat K-ryhmän kauppojen keräyspisteisiin
   2017 2016 2015
  Pantilliset tölkit (milj. kpl) 374  378 311
  Pantilliset kierrätysmuovipullot (milj. kpl) 120   116  94
  Pantilliset kierrätyslasipullot (milj. kpl) 30   29  26
  Paristot ja akut (tonnia) 303  289  210
   SER-jäte (tonnia) 68   92  95
  Lyijyakut, K-Rauta (tonnia) 0,8  3,5 1,6
  Kyllästetty puutavara, K-Rauta (tonnia) 859  814  914
  Käytetyt vaatteet, UFF:n kierrätyspisteet (tonnia) n/a  3 123 2 915
Kesko Logistiikan keskitetyt keräyspalvelut

Keskon päivittäistavarakaupan keskitetyn keräyspalvelun kautta ohjattiin 284 (2016: 236) K-ruokakaupan pahvi- ja muovipaalia teollisuuteen hyödynnettäväksi vuonna 2017. Pahvia kerättiin noin 2 912 (2016: 2 806) tonnia ja muovia noin 54 (2016: 70) tonnia.

Kesko Logistiikka toimittaa paluulogistiikkakuormissaan juomapakkauksia ja laatikoita kaupoista uudelleen- ja hyötykäyttöön.

Kesko Logistiikan paluulogistiikassa uudelleen- ja hyötykäyttöön toimitetut pakkaukset
   2017 2016 2015
  Tölkit (tuhatta kpl) 87 676  82 169 96 479
  Kierrätysmuovipullot (tuhatta kpl) 60 606  54 648 61 403
  Kierrätyslasipullot (tuhatta kpl) 12 305  11 292 9 462
  Uudelleenkäytettävät laatikot (tuhatta kpl) 20 241  17 893 17 294
Kauppojen kiertotaloussopimus Suomessa

Vuodesta 2016 alkaen kaikilla K-ryhmän kaupoilla on ollut mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen keskitettyyn jätehuoltosopimukseen, joka nimettiin kiertotaloussopimukseksi vuonna 2017. Tavoitteena on K-ryhmän toimipisteissä syntyvien jätteiden kierrätyksen tehostaminen ja kiertotalouden edistäminen.

Vuoden 2017 lopussa kiertotaloussopimuksen piirissä oli 426 kauppaa (2016: 139). Kaupoissa syntyvien jätteiden hyötykäyttöaste oli 100 % (2016: 100 %) ja kierrätysaste noin 67 % (2016: 66 %).

306-2 Jätteet

Keskon tavoite on minimoida jätteen synty kaikessa toiminnassa ja toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön.

Jätteet kaikissa toimintamaissa
Tonnia 2017 2016 2015
Ei-vaarallinen jäte 36 401 38 051 27 832
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 26 917 27 444 18 474
Kaatopaikalle 9 484 10 607 9 358
Vaarallinen jäte 1 404 774 1 261
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 983 524 171
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 421 250 1 090
Jätteet yhteensä 37 805 38 825 29 093

Jätteiden hyötykäyttöasteet

Suomessa Keskon jätetilastot kattavat pääosin varastotoimintoja, kun taas muissa maissa valtaosa tilastoiduista jätteistä syntyy vähittäiskaupassa. Vuonna 2017 Keskon tilastoidun jätehuollon hyötykäyttöaste Suomessa oli lähes 100 % ja muissa toimintamaissa 53 %. Hyötykäyttöasteeseen on laskettu mukaan kaikki jätteet paitsi kaatopaikalle menevät jätteet. Jätteiden käsittelytavan on määritellyt jätehuoltoyhtiö.

Jätteet: Suomi, Ruotsi ja Norja
Suomi Ruotsi Norja
Tonnia 2017 2016¹ 2015 2017 2016 2015 2017 2016 2015
Ei-vaarallinen jäte 17 469 18 366 10 737 3 533 3 479 2 692 723 410 633
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 17 467 18 204 10 621 3 182 3 220 2 470 723 410 593
Kaatopaikalle 2 162 116 351 259 222 0 0 40
Vaarallinen jäte 354 273 1 125 227 81 60 511 215 15
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 258 183 160 7 3 3 494 200 -
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 96 90 965 220 78 57 17 15 15
Yhteensä 17 823 18 639 11 862 3 760 3 560 2 752 1 234 625 648
Hyötykäyttö-% 99,99 99 99 91 93 92 100 100 94
1 Pieni osa tiedoista perustuu arvioon (0,3 % Suomen jätemäärästä)
Jätteet: Viro, Latvia ja Liettua
Viro Latvia Liettua
Tonnia 2017 2016 2015 2017 2016 2015 2017 2016 2015
Ei-vaarallinen jäte 924 733 680 911 640 612 5 973 3 946 2 605
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 834 689 608 171 163 156 2 657 2 271 1 699
Kaatopaikalle 90 44 72 740 477 456 3 316 1 675 906
Vaarallinen jäte 37 27 20 9 5 3 166 152 36
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 1 1 - 0 - - 125 119 8
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 36 26 20 9 5 3 41 33 28
Yhteensä 961 760 700 920 645 615 6 139 4 098 2 641
Hyötykäyttö-% 91 94 90 20 26 26 46 59 66
Jätteet: Puola, Venäjä ja Valko-Venäjä
Puola Venäjä Valko-Venäjä
Tonnia 2017 2016 2015 2017 2016 2015 2017 2016 2015
Ei-vaarallinen jäte 404 218 - 4 970 8 594 8 303 1 494 1 665 1 570
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 127 51 - 1 463 2 382 2 279 293 55 48
Kaatopaikalle 277 167 - 3 507 6 212 6 024 1 201 1 610 1 522
Vaarallinen jäte 17 15 - 1 1 1 82 3 1
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 17 15 - 0 - - 81 2 0
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 0 - - 1 1 1 1 0,6 1
Yhteensä 421 233 - 4 971 8 595 8 304 1 576 1 668 1 571
Hyötykäyttö-% 34 28 - 29 28 27 24 3 3

Ruokahävikki

Ruokahävikkiä vähennetään yhteistyössä koko elintarvikeketjun kanssa alkutuotannosta loppukuluttajaan asti. K-ryhmän tavoite on minimoida omasta toiminnasta aiheutuva ruokahävikki ja hyödyntää väistämättä jäävä biojäte. Tavoite on vähentää myyntiin suhteutettua tunnistettua ruokahävikkiä 10 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2013 tasosta.

K-ryhmän ruokahävikkihierarkia
#

Hävikin ennaltaehkäisy

K-ryhmän ensisijainen keino vähentää ruokahävikkiä on valikoimien hallinta. K-ruokakaupoissa pidetään myynnissä omalle asiakaskunnalle sopiva valikoima, jota täydennetään ennusteperäisellä tarvesuunnittelulla. Lisäksi tehokas kuljetus- ja myymälälogistiikka, omavalvontajärjestelmä sekä henkilökunnan koulutus ovat keinoja vähentää hävikin syntyä. Pakkausominaisuuksien optimointi ja jatkuva kehitys ovat tärkeässä roolissa hävikin vähentämisessä.

Kaupassa

Kauppoja ohjeistetaan tarkkailemaan erityisesti tuoretuotteiden ja lyhyillä päiväyksillä varustettujen tuotteiden päiväysmerkintöjä tarkasti. K-ruokakaupat voivat myydä tuotteita alennetuilla hinnoilla niiden parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä. Vuoden 2016 lakimuutos, joka vapautti vähittäiskauppojen aukioloajat Suomessa, on vaikuttanut ruokahävikin määrään. Koska kaupat ovat auki pidempään, menekki on tasaantunut ja hävikki on vähentynyt.

Ruokalahjoitukset

Noin 90 % K-ruokakaupoista lahjoittaa elintarvikekelpoisia myynnistä poistettuja tuotteita paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat ne ruoka-apuna avuntarvitsijoille. Lahjoitettujen elintarvikkeiden määrä kasvoi lähes 930 tonnia vuonna 2017. Lisäksi ruokahävikkiä jaetaan jonkin verran maatiloille eläinten rehuksi.

Biojätteestä energiaa

K-ryhmä ja Gasum tekevät yhteistyötä, jossa K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistetaan biokaasua. Vuoden 2017 loppuun mennessä biojätettä kerättiin jo 200 K-ruokakaupasta ja Kesko Logistiikan keskusvarastolta. Biojätteestä valmistetaan biokaasua Gasumin kaasuverkkoon, josta se hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Toiminta kasvaa nopeaa vauhtia valtakunnalliseksi toimintamalliksi biokaasulaitosverkoston laajentuessa.

Vuonna 2017 noin 4 000 tonnista biojätettä valmistettiin noin 3 000 MWh biokaasua ja toimintamallissa oli mukana kolme Pirkka-tuotteiden valmistajaa.

K-ruokakauppojen ruokahävikki
2017 2016
K-ruokakauppojen tunnistettu ruokahävikki (tonnia) 19 511 20 591
K-ruokakauppojen tunnistettu ruokahävikki suhteutettuna myyntiin 1,6 % 1,7 %
Ruokahävikin myyntiin suhteutettu kehitys (lähtötasosta 2013) -7,1 % -3,5 %
Ruoka-apuun luovutettujen elintarvikkeiden osuus tunnistetusta ruokahävikistä 46 % 39 %
Kotitalouksien ruokahävikki

Kotitaloudet voivat vähentää ruokahävikkiään ruokahankintojen suunnitelmallisuudella. K-ruoka-mobiilisovellus helpottaa asiakkaan ruokaostosten suunnittelua tarjoamalla henkilökohtaisia etuja, kauppakohtaisia tarjouksia, älykkään kauppalistan ja yli 6 000 K-ruoka.fi-reseptiä. Vuoden 2017 lopussa sovellus oli 450 000 asiakkaalla käytössä.

K-ruokakaupat osallistuivat Hävikkiviikkoon syyskuussa 2017 Viimeiseen muruseen -kampanjalla. Kampanjasivuilla jaetaan hävikkiruokaan liittyviä reseptejä sekä kerrotaan vinkkejä ruokaostoksille ja ateriasuunnitteluun.

GRI-lähestymistapa

Olennaiset näkökohdat ja laskentarajat

  • Energia
  • Vesi
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Päästöt
  • Jätteet            
  • Ruokahävikki

Politiikat ja sitoumukset

K-ryhmän ympäristö- ja energiapolitiikka kattaa konsernin ja kauppojen toiminnot Suomessa ja muissa toimintamaissa. Myös K-ryhmän keskeisten yhteistyökumppaneiden edellytetään noudattavan vastaavia ympäristöjohtamisen periaatteita.

Ympäristöjohtaminen on osa K-ryhmän johtamismallia ja sen perustana ovat Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi, ympäristöjohtamisstandardit sekä lainsäädännön vaatimukset.

Kesko on sitoutunut YK:n Global Compact –aloitteeseen ja Kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDGs).

Seuranta- ja valvontajärjestelmät

Konsernin yhteiskuntavastuun ohjausryhmä määrittää ympäristötyön päälinjat ja tavoitetason. Toimialat täsmentävät ympäristötyön päälinjat liiketoimintaa tukeviksi ympäristöasioiden toimintaohjelmiksi. Toimintaohjelmia seurataan ja päivitetään vuosittain osana strategiatyöskentelyä. 

Keskon ylläpidon yhteistyökumppanit seuraavat kiinteistöjen energiankulutusta apunaan Enegia Oy:n EnerKey.com-seurantajärjestelmä. Enegia kaukolukee kiinteistöissä olevia energiankulutuksen mittauspäätteitä ja tallentaa tuntitasoisesti tiedot tietokantaan. Manuaalisesti kerättävien kohteiden kulutuslukemat tallennetaan myös EnerKey-järjestelmään. EnerKey-ohjelma reagoi pieniinkin kohdekohtaisiin kulutusmuutoksiin ja hälyttää kiinteistön vastuuhenkilön toimimaan.

Vedenkulutuksen seuranta on osa kiinteistöjen kulutusseurantaa. Keskon tavoitteena on ylläpitää vedenkulutuksen korkeaa tehokkuutta kaikissa toiminnoissa.

Keskossa käytössä olevat ympäristöjärjestelmät

Onnisen kaikki toiminnot kaikissa toimintamaissa ovat ISO 14001 -sertifioituja.

Kesko Logistiikan toiminnot ovat ISO 14001 -sertifioituja.

Päivittäistavara- ja rautakaupan ympäristöjohtaminen perustuu K-vastuullisuuskonseptiin. K-Citymarketeissa, K-Supermarketeissa ja K-Marketeissa K-vastuullisuuskonsepti on ketjuvaatimus. K-Raudoissa ulkopuolinen yhteistyökumppani suorittaa K-vastuullisuuskonseptin katsastuksen kolmen vuoden välein.

VV-Auto Group Oy täyttää ISO 9001 -laatujärjestelmän vaatimukset ja VV-Autotalot Oy täyttää Autoalan keskusliiton AKL laatu- ja ympäristötoimintaohjelman vaatimukset.

 

Vastuunjako ja resurssit

  • Konsernin yhteiskuntavastuun ohjausryhmä
  • Konsernin ympäristötoimintojen ohjausryhmä
  • Kauppapaikat ja kiinteistöt -yksikkö
  • Logistiikkayksiköt

Ohjelmat, politiikat, tavoitteet

Kesko asetti kesäkuussa 2017 ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä tieteelliset tavoitteet (Science Based Targets) kiinteistöjensä, kuljetustensa ja toimitusketjunsa päästöjen vähentämiseksi. Kesko sitoutuu vähentämään suoria ja epäsuoria päästöjään 18 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasosta sekä vähentämään toimitusketjustaan aiheutuvia muita epäsuoria päästöjä siten, että 90 % Keskon suurimmista tavarantoimittajista asettaa omat päästötavoitteensa vuoteen 2025 mennessä. 

Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2025. Sopimuksen mukaisesti Kesko sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein 7,5 %. Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut.

Kesko on jäsen amfori Business Environmental Performance Initiative (BEPI) -aloitteessa. Amfori BEPI:n tarkoituksena on auttaa jäsenyrityksiä globaalien toimitusketjujen ympäristöasioiden hallinnassa ja siten lisätä tuotteiden toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja riskienhallintaa.

Keskon puu- ja paperilinjaus päivitettiin kesäkuussa 2017. Linjauksen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki Keskon valikoimissa olevat puu- ja paperituotteet ovat kestävää alkuperää.

K-ryhmän kala- ja äyriäislinjaus ohjaa Keskon päivittäistavarakaupan ja Kespron omia hankintoja sekä K-ruokakauppiaiden hankintoja turvaamaan vastuullista kalastusta ja kalanviljelyä.

Keskon päivittäistavarakauppa on RSPO:n (Roundtable on Sustainable Palm Oil) jäsen. Tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki Keskon omien merkkien elintarviketuotteiden palmuöljy on vastuullisesti tuotettua (CSPO).

Kesko on perustajajäsen suomalainen soijasitoumus -ryhmässä. Kesko on RTRS:n (Roundtable on Responsible Soy) jäsen. Keskon tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki Keskon omien merkkien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, RTRS- tai ProTerra-sertifioitua soijaa. Sitoumus kattaa sekä suomalaisen tuotantoketjun että ulkomaisen hankinnan.

Valitusmekanismit

SpeakUp -ilmoituskanava

Laskentarajat

Energia ja vesi Kesko
Luonnon monimuotoisuus Kesko
Päästöt Scope 1 ja 2: Kesko; Scope 3: K-kaupat ja toimitusketju
Jätteet Suomi: Keskon varastotoiminnot; muut toimintamaat: kaupat
Ruokahävikki Keskon päivittäistavarakaupan toimiala ja K-ruokakaupat