Hae keskon vuosiraportista 2017

Valitse liite

4.3 Rahoitusriskit
Konsernissa noudatetaan rahoitusriskien hallinnassa yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Tytäryhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.
Valuuttariskit
Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa yhdeksässä maassa, minkä lisäksi sillä on ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriskit) sekä ulkomaanrahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista liiketapahtumista (transaktioriskit).
Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla. Valko-Venäjän valuutta BYN ei ole vapaasti vaihdettava valuutta eikä siihen liittyvää valuuttariskiä ole mahdollista suojata.
Translaatioriskit
Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Ruotsin kruunussa, Venäjän ruplassa ja Norjan kruunussa. Positio ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuutta omasta pääomasta. Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.
Venäjällä toimivien kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutta muutettiin ruplaksi 1.1.2017 alkaen.
Konsernin translaatiopositio 31.12.2017
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Nettosijoitus 82,1 85,0 140,9 22,6 8,7
Konsernin translaatiopositio 31.12.2016
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Nettosijoitus 80,1 96,1 67,9 24,4 7,0
Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen 10 %:n kurssimuutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2017
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Muutos +10 % -7,5 -7,7 -12,8 -2,1 -0,8
Muutos -10 % 9,1 9,4 15,7 2,5 1,0
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2016
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Muutos +10 % -7,3 -8,7 -6,2 -2,2 -0,6
Muutos -10 % 8,9 10,7 7,5 2,7 0,8
Transaktioriskit
Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryhtiöille antama valuuttamääräinen rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaanrahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryhtiöiden veloista ja saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan valuuttajohdannaisilla. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle kuukausittain.
Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.
Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan alunperin käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta. Oheisessa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan transaktiopositioon, merkittävin ero alla olevaan taulukkoon on USD-positiossa. Avoin USD-riski 31.12.2017 on -26 milj. euroa.
Konsernin transaktiopositio 31.12.2017
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Konsernin transaktioriski -6,2 7,6 2,8 27,8 11,3 14,5
Suojaavat johdannaiset 21,7 -9,1 -4,6 -14,4 -8,6
Avoin positio 15,5 -1,5 -1,8 13,5 2,7 14,5
Konsernin transaktiopositio 31.12.2016
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Konsernin transaktioriski -3,9 16,6 22,6 16,6 32,1 1,8
Suojaavat johdannaiset 31,3 -12,0 -18,2 -9,1 -19,6
Avoin positio 27,4 4,6 4,4 7,5 12,5 1,8
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2017
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Muutos +10 % -1,4 0,1 -0,5 -1,2 -0,2 -1,3
Muutos -10 % 1,7 -0,2 0,6 1,5 0,3 1,6
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2016
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Muutos +10 % -2,5 -0,4 -0,4 -0,7 -1,1 -0,2
Muutos -10 % 3,0 0,5 0,5 0,8 1,4 0,2
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.
Konsernin vakavaraisuus oli koko tilikauden 2017 erinomainen. Likvidejä varoja oli 31.12.2017 398 milj. euroa (391 milj. euroa). Korolliset velat olivat 31.12.2017 534 milj. euroa (515 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 136 milj. euroa (123 milj. euroa).
31.12.2017 31.12.2016
Milj. € < 1 vuotta 1-5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä < 1 vuotta 1-5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti
Lainat rahoituslaitoksilta 6,4 8,9 0,1 15,5 5,0 2,3 7,3
rahoituskulut 0,8 1,1 0,0 1,9 0,0 0,1 0,1
Suunnatut velkakirjalainat (USD) 20,0 20,0 22,0 22,0
rahoituskulut 1,3 0,6 1,9 1,4 2,1 3,6
Joukkovelkakirjalainat 224,8 224,8 225,0 225,0
rahoituskulut 6,2 6,2 6,2 6,2 12,4
Eläkelainat 10,5 66,2 26,9 103,5 2,4 60,4 43,1 105,9
rahoituskulut 1,0 2,5 0,6 4,1 1,1 3,1 1,0 5,3
Rahoitusleasingvelat 3,5 7,5 0,1 11,0 2,9 5,7 0,0 8,6
rahoituskulut 0,1 0,2 0,0 0,3 0,3 0,4 0,0 0,7
Velat K-kauppiaille 113,3 113,3 116,0 116,0
rahoituskulut 0,0
Muut korolliset velat 37,8 1,7 6,5 46,0 29,6 29,6
rahoituskulut 0,3 1,1 0,1 1,6 0,0
Pitkäaikaiset korottomat velat 0,8 4,0 26,5 31,2 0,7 12,3 27,2 40,2
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 1 023,7 1 023,7 1 069,2 1 069,2
Siirtovelat 308,5 308,5 316,2 316,2
Muut korottomat velat 188,6 188,6 191,6 191,6
Taseen rahoitusvelkoihin sisältyy 3,4 milj. euroa (6,5 milj. euroa) johdannaisiin liittyviä eriä.
31.12.2017 31.12.2016
Milj. € < 1 vuotta 1-5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä < 1 vuotta 1-5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Velat
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 78,1 78,1 175,4 175,4
Nettona selvitettävät velat
Korkojohdannaiset 0,2 1,3 1,5
Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1,2 0,8 2,0
Valuuttajohdannaiset 0,1 0,1 1,5 2,1 3,6
Saamiset
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 76,2 76,2 172,4 172,4
Nettona selvitettävät saamiset
Sähköjohdannaiset 0,2 0,2 0,4 0,2 0,1 0,3
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset
Valuuttajohdannaiset 0,0
Korkojohdannaiset 0,2 0,1 0,3 1,5 1,5
Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella. Järjestelyyn liittyvien korkojohdannaisten velka esitetään taseen muissa korollisissa veloissa. Tästä luottojärjestelystä taseessa on korollista velkaa yhteensä 20,1 milj. euroa (20,1 milj. euroa).
Private Placement -luottojärjestelyn ja sitovien limiittien ehdoissa on käytössä tavanomaisia kovenantteja. Näiden kovenanttien vaatimukset on pystytty täyttämään. Lainaehtoihin sisältyy taloudellinen kovenantti nettovelan ja käyttökatteen maksimisuhteesta, jonka raja-arvo on ollut kaukana koko tilikauden. Määräysvallan muutostilanteissa Keskolla on velvollisuus tarjota takaisinmaksettavaksi koko lainapääoma velkakirjan haltijoille. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle.
Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuittain.
Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 200,0 miljoonan euron vasta-arvosta (150,0 milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on lainasopimusehtojen mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 449 milj. euroa (449 milj. euron vasta-arvosta). Lisäksi konserniyhtiöillä oli tammikuussa 2018 kertynyt takaisinlainattavia varoja eläkevakuutusyhtiössä yhteensä 334,1 milj.euroa. Osa konserniyhtiöiden vuosittain maksamista eläkevakuutusmaksuista rahastoituu, ja kertynyt rahasto on takaisin lainattavissa 1−10 vuoden laina-ajalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien määräysten mukaisesti. Lainan nostaminen edellyttää turvaavan vakuuden asettamista lainalle.
Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi
Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.
Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 1,8 vuotta (1,9 vuotta).
Kesko Oyj laski 11.9.2012 liikkeelle 250 milj. euron määräisen joukkovelkakirjalainan. Lainan kuponkikorko on kiinteä 2,75 %, ja se erääntyy maksettavaksi 11.9.2018.
Kesko Oyj laski 10.6.2004 liikkeelle Yhdysvalloissa 120 milj. USD:n arvosta suunnattuja velkakirjalainoja (USD Private Placement). Järjestely käsittää kolme kertalyhenteistä lainaerää, joista 10.6.2014 erääntyi maksettavaksi 60 milj. USD ja 10.6.2016 erääntyi 36 milj. USD ja 10.6.2019 erääntyy 24 milj. USD.
Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa sekä valuutta- että korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, joiden määrä ja maturiteetti on sama kuin lainalla. Siten kyseisen lainan valuutta- ja korkoriski on kokonaan suojattu. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisen luottojärjestelyn suojauksesta.
Korkotason muutoksen herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2017 vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 1,7 milj. euroa (-/+ 2,0 milj. euroa), jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön.
Joukkovelkakirjalaina, suunnatut velkakirjat ja eläkelainat, yhteensä 348,4 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 2,6 %. Vaihtuvakorkoisten rahoituslaitoslainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 0,2 % tilikauden päättyessä. Lainoista pääosa on euromääräisiä ja suunnatut velkakirjat ovat USD-määräisiä.
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin, talletuksiin, valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä yrityslainarahastoihin. Näiden sijoitusten tuotto vuodelta 2017 oli 1,0 % (1,7 %) ja korkosidonnaisuusaika tilikauden lopussa 0,9 vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä. Seuraavassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuna.
Käypä arvo 31.12.2017
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Milj. €
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahastot 159,9 159,9
Yritystodistukset 6,0 6,0
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset 5,0 5,0
Yhteensä 159,9 11,0 171,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset
Johdannaissaamiset 0,7 0,7
Johdannaisvelat 3,4 3,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 23,0 23,0
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk) 37,5 37,5
Joukkovelkakirjalainat ja yrityslainarahastot 56,8 56,8
Yhteensä 56,8 37,5 23,0 117,3
Käypä arvo 31.12.2016
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Milj. €
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahastot 59,8 59,8
Yritystodistukset 28,5 28,5
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset 5,0 5,0
Yhteensä 59,8 33,5 93,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset
Johdannaissaamiset 4,4 4,4
Johdannaisvelat 6,6 6,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 15,1 15,1
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk) 53,5 53,5
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 6,0 6,0
Joukkovelkakirjalainat ja yrityslainarahastot 97,3 97,3
Yhteensä 97,3 59,5 15,1 171,9
Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset
Milj. €
2017 2016
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 1.1. 15,1 15,3
Ostot 9,3 0,6
Saadut palautukset -0,5 -1,3
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot -0,4 0,6
Käyvän arvon muutokset -0,6 -0,1
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 31.12. 23,0 15,1
Tasolle 3 sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset on luokiteltu pitkäaikaisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Tason 3 rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on kirjattu tulosvaikutteisia voittoja 1,6 milj. euroa tilikaudella 2017.
Lyhytaikaisten korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi
Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.
Lyhytaikaiset myytävissä olevat rahoitusvarat
Milj. €
2017 2016
Kirjanpitoarvo 1.1. 156,8 371,7
Muutokset -62,9 -215,7
Käyvän arvon muutokset 0,3 0,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 94,2 156,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisia sijoituksia yritystodistuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin.
Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, rahoitusleasingsaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista yritystodistussijoitukset ja korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 2,3 milj. euroa (+/- 2,0 milj. euroa) ja vaikutus omaan pääomaan +/- 1,3 (+/- 1,7) milj. euroa tilinpäätöspäivänä.
Pitkäaikaisten saamisten maturiteetti
Pitkäaikaisten saamisten maturiteettijakauma 31.12.2017
Milj. €
2019 2020 2021 2022 2023− Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset 2,2 0,1 0,0 0,4 2,7
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 0,0 57,5 57,5
Muut pitkäaikaiset saamiset 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 5,1
Yhteensä 2,3 0,1 0,0 0,0 62,9 65,4
Korottomien pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Pitkäaikaisten saamisten maturiteettijakauma 31.12.2016
Milj. €
2018 2019 2020 2021 2022− Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset 1,4 0,0 0,2 0,4 1,8
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 1,5 56,0 57,5
Muut pitkäaikaiset saamiset 0,3 2,9 0,0 0,0 0,0 3,3
Yhteensä 3,2 2,9 0,0 0,2 56,4 62,6
Luotto- ja vastapuoliriski
Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat toimialojen liiketoiminnot. Konsernilla on luottopolitiikka, jonka toteutumista valvotaan. Saamiset pyritään varmistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden huolellisella arvioinnilla, tarkentamalla asiakasluototuksen ehtoja ja vakuusvaateita sekä tehokkaalla luotonvalvonnalla ja lisäksi soveltuvin osin luottovakuuttamalla. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa Keskon kyseiselle tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi.
Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa. Saamisesta kirjataan arvonalentuminen silloin kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamisen arvo on alentunut. Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa.
Myyntisaamisten ikäjakauma
Milj. €
2017 2016
Erääntymättömät myyntisaamiset 742,2 731,1
1−7 päivää erääntyneet myyntisaamiset 32,3 49,6
8−30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 22,5 18,6
31−60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 12,0 5,9
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 27,1 26,0
Yhteensä 836,0 831,2
Myyntisaamisista 346,9 milj. euroa (355,7 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia. Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 211,5 milj. euroa (224,1 milj. euroa). Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua omaisuutta.
Myyntisaamisiin sisältyy erillisellä vähennystilillä seurattavaa arvonalentumista yhteensä 23,2 milj. euroa (24,6 milj. euroa). Näiden myyntisaamisten alkuperäinen tasearvo oli 37,2 milj. euroa (35,2 milj. euroa). Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalentumisia yhteensä 5,2 milj. euroa (6,7 milj. euroa).
Sellaisia saamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 5,9 milj. euroa (3,1 milj. euroa).
Rahoituksellinen luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Kesko tekee valuutta- ja muita johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa. Likvidejä varoja sijoitetaan vuosittain vastapuolikohtaisesti vahvistettavien limiittien rajoissa instrumentteihin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Korkosijoitusten sallitut sijoituslimiitit määritetään euromääräisesti ja aikasidonnaisesti yritys- ja pankkikohtaisesti. Näitä limiittejä tarkistetaan vuoden aikana aina markkinatilanteen mukaisesti.
Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi
Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.
Rahavirran suojaustulos
Sähkön suojauslaskennan tuloksena omasta pääomasta on kirjattu tuloslaskelman ostokulujen oikaisuksi 1,1 milj. euroa (1,8 milj. euroa) ja vastaavasti -0,1 milj. euroa (1,4 milj. euroa) on kirjattu omaan pääomaan. Näiden yhteisvaikutus arvonmuutosrahastoon oli tilikaudella 1,0 milj. euroa (3,2 milj. euroa) ennen laskennallisten verojen huomiointia.
USD-määräisen Private Placement -järjestelyn osalta arvonmuutosrahastoon on kirjattu käyvän arvon muutosta -0,3 milj. euroa (-0,1 milj. euroa) ennen laskennallisten verojen huomiointia. Tuloslaskelmaan on kirjattu näistä korkojohdannaisista korkokulujen oikaisua lisäksi 0,2 milj. euroa (0,3 milj. euroa).
Sähkön hintariskiä suojaavien johdannaisten arvonmuutoksen tehoton osuus oli vuoden lopussa -0,2 milj. euroa (-0,6 milj. euroa).
Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 268 656 MWH (463 460 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 657 384 MWH. Suojausaste 1−12 kuukaudessa oli 77 % (71 %), 13−24 kuukaudessa 50 % (43 %), 25−36 kuukaudessa 39 % (16 %) ja 37−48 kuukaudessa 25 % (3 %).
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2017 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden 2018 tuloslaskelmaan -/+ 1,0 milj. euroa (-/+ 1,5 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ 0,3 milj. euroa (-/+ 0,7 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.
Johdannaiset
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Milj. €
31.12.2017
Posi-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2017
Nega-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2016
Posi-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2016
Nega-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
Korkojohdannaiset 1,7 -1,9 2,7 -2,8
Valuuttajohdannaiset 0,4 -2,3 4,2 -4,6
Sähköjohdannaiset 0,3 -0,6 0,2 -2,0
Johdannaissopimusten nimellismäärät
Milj. €
31.12.2017
Nimellis-
määrä
31.12.2016
Nimellis-
määrä
Korkojohdannaiset 250,2 40,2
Valuuttajohdannaiset 96,8 197,8
Sähköjohdannaiset 6,2 11,2
Johdannaissopimuksiin sisältyy valuuttamääräiseen lainajärjestelyyn liittyviä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on bruttomääräisenä 40,2 milj. euroa ja käypä arvo -0,4 milj. euroa (-0,1 milj. euroa) sekä valuutanvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on 20,1 milj. euroa ja käypä arvo on -0,1 milj. euroa (2,7 milj euroa).
Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä. Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 0,5 milj. euroa.
Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.