Hae keskon vuosiraportista 2017

Valitse liite

3.8 Eläkesaamiset
Laadintaperiaatteet
Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteiden nykyarvo on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit Credit Method) käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusaikana vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman laajaan tulokseen.
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat pääosin Keskon Eläkekassan myöntämästä lisäeläketurvasta.
Ulkomaisista tytäryhtiöistä Norjassa oli aiemmin eläkejärjestely, joka luokiteltiin etuuspohjaiseksi eläkejärjestelyksi. Siihen liittyvä vastuu on rauennut tilikauden aikana (nettovelan määrä tilikaudella 2016 0,2 milj. euroa). Norjan etuuspohjaista eläkejärjestelyä ei ole sisällytetty alla oleviin taulukoihin, koska sen vaikutus konsernin lukuihin on merkityksetön. Muissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja käytännön mukaan ja ne ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.
Keskon Eläkekassa
Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassan A-osastossa. A-osasto on suljettu 9.5.1998. Kassan sääntöjen mukaisten ehtojen täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke 60−65 vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa. Eläkekassaan kuului vuoden 2017 lopussa 2 651 jäsentä, joista aktiiveja oli 608 ja eläkkeen saajia 2 043. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on 96,9 % (96,7 %). Liitetiedoissa on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.
Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla annetut asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säädökset sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen kattamiseen liittyen. Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn kuuluvilla varoilla, tilapäistä katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien hajauttamisesta.
Kesko-konserni ennakoi, että se ei maksa kannatusmaksua Eläkekassalle vuoden 2018 aikana.
Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy seuraavasti:
Milj. € 2017 2016
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo -266,6 -302,3
Järjestelyn varojen käypä arvo 474,1 467,1
Nettomääräinen saaminen taseessa 207,5 164,7
Taseen nettomääräisen saamisen muutos:
Tilikauden alussa 164,7 176,4
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut -3,2 0,3
Uudelleenarvostus 45,0 -14,0
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut 1,1 2,0
Tilikauden lopussa 207,5 164,7
Milj. € Etuuspohjaisen
velvoitteen nykyarvo
Järjestelyn
varojen
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2017 -302,3 467,1 164,7
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -4,8 -4,8
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno -1,3 -1,3
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot 0,4 0,4
Korkomeno/-tuotto -4,4 6,9 2,5
-10,0 6,9 -3,2
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto 13,2 13,2
Demograafiset muutokset 0,0
Rahoitusolettamamuutokset 29,0 29,0
Kokemusperäiset muutokset 2,8 2,8
31,8 13,2 45,0
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut 1,1 1,1
Maksetut etuudet 14,1 -14,1 0,0
31.12.2017 -266,6 474,1 207,5
Milj. € Etuuspohjaisen
velvoitteen nykyarvo
Järjestelyn
varojen
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2016 -266,4 442,8 176,4
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -3,8 -3,8
Korkomeno/-tuotto -6,0 10,0 4,1
-9,7 10,0 0,3
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto 26,8 26,8
Demograafiset muutokset 0,0
Rahoitusolettamamuutokset -41,4 -41,4
Kokemusperäiset muutokset 0,7 0,7
-40,7 26,8 -14,0
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut 2,0 2,0
Maksetut etuudet 14,7 -14,7 0,0
31.12.2016 -302,3 467,1 164,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2017
Milj. € Noteeratut Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 97,3 60,0 157,3
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 25,0 31,3 56,3
Sijoitusrahastot 117,5 15,9 133,4
Kiinteistöt 87,6 87,6
Yhdysvallat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 5,3 5,3
Sijoitusrahastot 35,1 35,1
Muut maat
Sijoitusrahastot 14,0 14,0
Yhteensä 294,2 194,8 489,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin 2016
Milj. € Noteeratut Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 100,3 56,5 156,8
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit 26,5 37,0 63,5
Sijoitusrahastot 37,6 17,2 54,8
Kiinteistöt 147,4 147,4
Yhdysvallat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,7 4,7
Sijoitusrahastot 32,8 32,8
Muut maat
Sijoitusrahastot 22,7 22,7
Yhteensä 224,6 258,1 482,7
Milj. € 2017 2016
Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita 21,9 23,0
Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia kiinteistöjä 122,2 179,5
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset:
2017 2016
Diskonttauskorko 2,08 % 1,50 %
Palkankorotusoletus 2,23 % 2,30 %
Inflaatio 1,69 % 1,80 %
Eläkkeiden odotettu kasvu 1,97 % 2,10 %
Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta 9 10
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma
2017 2016
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika, vuotta 14 16
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettianalyysi, milj. €
Alle 1 vuosi 14,9 15,0
1−10 vuotta 117,8 118,6
10−20 vuotta 107,7 112,4
20−30 vuotta 73,3 78,0
Yli 30 vuotta 63,8 70,7
Yhteensä 377,5 394,6
Suomen eläkeuudistus
Suomen lakisääteistä eläketurvaa on uudistettu ja muutokset astuivat voimaan 1.1.2017. Uudistusten tavoitteena on pidentää työuria, jotta lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahoitus ja riittävä eläketurva voidaan taata myös tulevaisuudessa.
Tilikauden 2016 aikana Eläkekassan sääntöjä muutettiin siten, että Eläkekassan lisäeläke-etuudessa ei kompensoida lakisääteisen eläkeiän noususta aiheutuvaa heikennystä lakisääteisessä eläketurvassa. Sääntömuutoksen vaikutus etuuspohjaisen velvoitteen määrään oli 2 milj. euroa velvoitetta pienentävä, mikä on kirjattu 31.12.2016 tilinpäätökseen.
Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit
Varoihin liittyvät riskit
Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakkeita ja osakerahastoja, pääomarahastoja sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua. Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on 5,0 %. Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto- ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli 3,8 % vuonna 2017.
Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon laskennassa käytetyn diskonttauskoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa. Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämää siten, ettei eläkevelvoite ole kansallisten säännösten mukaan täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus maksaa kassaan kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS 19 -standardin mukaan laskettuna Eläkekassan eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän 206,9 milj. eurolla 31.12.2017. Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS 19 velvoite on täysin katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS 19 eläkesaamisen määrää.
Velvoitteeseen liittyvät riskit
Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus. Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiäin nosto tai eläketurvan heikennys kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa eläkevelvoitteen määrää.
Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton muutokset vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason laskiessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä kasvaa. Koska eläkekassan sijoitusomaisuus sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten vuosituoton muutos välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen diskonttokoron muutoksen kanssa.
Herkkyysanalyysi
Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille.
Vakuutusmatemaattinen oletus Oletuksen
muutos
Vaikutus
etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen
määrään,
lisäys
Vaikutus
etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen
määrään,
vähennys
2017
Diskonttauskorko 0,50 % -6,80 % 7,60 %
Palkankorotusoletus 0,50 % 1,30 % -1,20 %
Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50 % 6,00 % -5,50 %
2016
Diskonttauskorko 0,50 % -7,30 % 8,30 %
Palkankorotusoletus 0,50 % 1,50 % -1,40 %
Eläkkeiden odotettu kasvu 0,50 % 6,40 % -5,80 %
Herkkyysananalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.